Kasvipohjainen ruoka
Kasvipohjaisella ruualla tarkoitamme kasviperäisiä ruokatuotteita, ainesosia ja raaka-aineita – prosessoituja ja prosessoimattomia. Nämä ovat muun muassa palkokasveja, sekä elintarvikejalostuksen avulla valmistettuja kasviproteiinituotteita, sekä kasvimeijerituotteita kuten maitojen, juustojen ja jogurttien kaltaiset tuotteita, levitteitä ja jäätelöjä. Keskeisiä ovat ruokatuotteiden valmistuksessa ovat kasvipohjaiset ainesosat, ingredientit, kuten proteiinikonsentraatit ja -isolaatit.
Myös solumaatalouden ja muun bioteknologian tuottamat aineosat ovat kasvipohjaisen ruuan kannalta olennaisia. Ainesosia voidaan kasvipohjaisissa ruokatuotteissa käyttää proteiininlähteenä sekä parantamaan niiden ominaisuuksia, kuten makua.
Tarkoituksemme on lisätä kasvipohjaisten ruokien osuutta ruokajärjestelmässä ja lautasilla. Tämä tapahtuu monenlaisten ruokavalioiden ja ruokasovellusten kautta. Tavoitettamme edistävät kasvipohjaiseen ruokaan uteliaasti suhtautuva ja niitä kokeileva valtaväestö kuin kasvissyöjät ja vegaanit. Toisaalta haluamme edistää myös kasviproteiinien ja kasvimeijerituotteiden kulutusta myös osana ruokia ja tuotteita, joissa on myös eläinperäisiä ainesosia. Nämä ovat jo arkipäivää erityisesti julkisissa ruokapalveluissa.
Kasvu
Suomalaisen ruokasektorin kasvupotentiaalista jopa 53 % tulee kasviproteiineista, solumaataloudesta ja kasvimeijerituotteista. Potentiaalin realisoituminen vaatii uusien arvoketjujen syntymistä ja niiden päämäärätietoista kehittämistä.
Lähde: Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä: Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen, Luonnovarakeskus (2024).
Ilmasto
Ruokavalioiden päästövaikutukset. Vegaanisella ruokavaliolla päästöt ovat keskimääräiseen suomalaiseen ruokavalioon nähden vain noin 40%, lakto-ovo-kasvisruokavaliolla 60% (Ruokaminimistä katso tarkat luvut). Eläinperäisistä tuotteista luopuminen on yksilölle vaikuttavin ilmastoteko. Samoin yrityksille ja organisaatioille tarjoilujen järjestäminen oletusarvoisesti kasvipohjaisina on merkittävä keino vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi.
Myös laajemmassa mittakaavassa kasvipohjainen ruoka on keino saavuttaa päästötavoitteet – kustannustehokkaasti vieläpä. Lihaa korvaavat proteiinit ovat selvityksen mukaan globaalisti kustannustehokkain ala päästövähennysten aikaansaamiseksi. Jokaista alalle investoitua miljardia dollaria kohden on mahdollista vähentää päästöjä yli 4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv 9. Ero toiseksi tehokkaimpaan kohteeseen, sementtiin, on noin kolminkertainen.
Lähteet: Ruokaminimi, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161742
Food for Thought, Boston Consulting Group (2021).
Luonnon monimuotoisuus
Kasvipohjainen ruoka on hyvä valinta luonnon monimuotoisuuden kannalta ennen kaikkea suhteellisen tehokkaan maan käytön kannalta. Esimerkiksi proteiinia on mahdollista saada moninkertainen määrä peltohehtaaria kohden palkokasveja viljelemällä, verrattuna eläintuotantoon. Koska myös rehevöittäviä päästöjä tulee kasvipohjaisen ruuan tuotannosta yleensä vähemmän, vesistöjenkin kannalta kannattaa tuottaa kasvipohjaista ruokaa.
Huoltovarmuus
Kasvipohjaisen ruuan tuotantoa lisäämällä voidaan parantaa huoltovarmuutta monella tapaa. Lannoiteomavaraisuutta voidaan parantaa lisäämällä typpeäsitovien palkokasvien viljelyä – Ukrainan tilanteen vuoksi viljelijät lisäsivätkin heti esimerkiksi herneen viljelyä. Toisaalta kasvipohjaisella ruualla on hyvä vientipotentiaali ja vienti mahdollistaa omavaraisuuden parantamista. Kotimainen kasviproteiinituotantomme voisi olla jopa 98 % koko proteiinikulutuksestamme, kun se nykyään on vain 29 % (Kasviproteiinitiekartta, 2024).
Työllisyys
Kasviproteiinien ja solumaatalouden on arvioitu luovan Saksan alkutuotantoon, elintarvikejalostukseen, konepajateollisuuteen ja ruokateollisuuteen 250 000 työpaikkaa 2045 mennessä, mikäli ne kehittyvät potentiaalinsa mukaisesti. Huomioitavaa on, että työllisyysvaikutukset eivät koske vain kasvipohjaisia ruokatuotteita valmistavaa elintarviketeollisuutta, vaan laajasti koko ruokaketjua.
Lähde: A taste of tomorrow – How protein diversification can strengthen Germany’s economy, Systemiq (2025).
Maaseudun elinvoima
Kasvispainotteisella ruokavaliolla on yhtäläinen mahdollisuus luoda arvoa Suomen maaseudulle kuin keskimääräisellä tämän hetkisellä lihapainotteisella sekaruokavaliolla. Tutkijat alleviivaavat, että tämä vaatii kuitenkin merkittäviä panostuksia kasvipohjaisen arvoketjun kehittämiseksi.
Uusien arvoketjujen kehittäminen on maaseudun arvonluontikyvyn ja elinvoiman kannalta välttämätöntä ja kriittistäkin ruuantuotannon ollessa voimakkaassa rakennemuutoksessa. Esimerkiksi punaisen lihan sekä maidon tuotanto ovat Suomessa merkittävässä laskussa. Jos maidon tuotanto jatkaa viimeisen viiden vuoden trendiä, on lasku 2034 mennessä -22% vuoden 2024 tasosta. Maatalouteen tarvitaan uusia, tulevaisuuden kysyntään vastaavia arvoketjuja elinkeinojen ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi.
Lähteet: Ruokaminimi, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161742
Ruokasektorin kasvunäkymät nykyisellä toimintamallilla: Perusskenaario sektorin kasvusta vuoteen 2035, Luonnonvarakeskus (2025)
Kansanterveys
Kasvipainotteinen ruokavalio ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, ylipainoa ja tyypin 2 diabetesta. Tanskan kansallisessa terveydenhuollossa on arvioitu säästettävän vuosittain 2,7 mrd. €, jos ravitsemus-suosituksia noudatettaisiin. Norjassa laskelmiin otettiin huomioon myös ruokavalion myötä parantunut työkyky ja vähentyneet työpoissaolot, jolloin vaikutus on yli 10 mrd € vuosittain.
Lähteet: Sundhedsøkonomiske effekter ved efterlevelse af klimavenlige kostråd, Institut for Fødevare- og Ressourceøkonomi, Københavns Universitet (2021). Samfunnsgevinster av å følge Helsedirektoratets kostråd, Helsedirektoratet (2021).
Ota yhteyttä
info@provege.fi