Valtion ravitsemusneuvottelukunnalle
20.6.2024
Lausuntopyynnön diaarinumero: 3066/04.02.20.10/2024
Pro Vege ry kiittää mahdollisuudesta lausua tässä asiassa ja esittää lausuntonaan seuraavaa.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat antaneet vankan tieteellisen perustan kansallisten ravitsemussuositusten laatimiselle. Ne osoittavat samaan suuntaan kuin kansainvälisen Eat Lancet -tutkijakomission työ, vaikka ovat osin vähemmän kunnianhimoisia planetaaristen rajojen kunnioittamisessa. Olisi kuitenkin perusteltua, että kansallisten ravitsemussuositusten otsikointiin nostettaisiin ympäristönäkökulma esiin ja kokonaisuudesta viestimisessä huomioitaisiin ympäristö esimerkiksi ilmaston ja luontokadon näkökulmista.
Kasvipainotteisempiin ruokavalioihin siirtyminen on välttämätöntä niin terveyden kuin ympäristönkin kannalta. On tärkeää tuoda esiin, että kasvipainotteinen ruokavalio on suositeltavaa kaikille ja sisältää ihmisen tarvitsemat ravintoaineet. Hyvä, että ravitsemussuosituksiin on tehty mallinnukset, joiden avulla nähdään myös, että hyvin vahvasti kasvipainotteinen ruokavalio tarjoaa sekin riittävät ravintoaineet.
Kommentteja:
- 9 rivit 17-18 ”Jos ruokavalio muuttuu kasvipainotteisemmaksi, tuontielintarvikkeisiin liittyvien ilmastovaikutusten osuus kasvaa, mutta on kuitenkin kokonaisuutenaan pienempi kuin nykyisessä ruokavaliossa.”
- Muotoilisimme “Jos kotimaista eläinperäistä ruokaa korvataan tuoduilla kasvipohjaisilla tuotteilla, tuontielintarvikkeisiin liittyvien ilmastovaikutusten osuus kasvaa, mutta on kokonaisuutena kuitenkin pienempi kuin nykyisessä ruokavaliossa. Kasvipohjainen ruokavalio on kuitenkin mahdollista koostaa yhä enenevissä määrin kotimaisista tuotteista, kun kasvipohjaisia elintavikkeita kehitetään jatkuvasti lisää.”
- 17 rivit 16-17 ”Maitovalmisteet ovat pääasiallinen kalsiumin lähde. Muita hyviä lähteitä ovat tummanvihreät vihannekset, kala, kaalikasvit ja tofu sekä kalsiumilla täydennetyt elintarvikkeet.”
- On epäselvää todeta, että “ovat pääasiallinen”. Ei pidä sekoittaa nykytilannetta ja suositusta. Tulee todeta, että ei ole väliä, mistä lähteistä kalsiumia saa – kertoa vain mistä lähteistä sitä saa runsaasti.
- 19 rivit 17-18 “Prosessointi ei suoraan kerro elintarvikkeiden terveysvaikutuksista eikä nykyinen ultraprosessoitujen elintarvikkeiden kansainvälinen luokittelu toimi suomalaisessa elintarvikevalikoimassa.”
- Tämä on hyvä toteamus.
- 25 rivit 23-22
- Kokonaisuus on epäselvä ja sitä tulisi muuttaa niin, että
- Siipikarjan lihan kulutus lasketaan mukaan 350 g/vko suositukseen. Silloin saataisiin selkeä luku kokonaislihankulutukselle.
- Pitkän aikavälin suositukselle tulisi asettaa aikaraja, esimerkiksi vuoteen 2030.
- Olennaista on tuoda esiin se, että punaisen lihan kulutusta ei tulisi korvata siipikarjalla. Väestöä tulee kannustaa siirtymään kasviproteiinien käyttöön, missä terveyshyötyjä tulee paitsi paremmasta rasvan laadusta, mutta myös kuidun lisäyksestä ruokavalioon.
- 25 rivi 34 alkaen maito ja maitovalmisteet
- Tässä kappaleessa annetaan, ehkä tahtomatta, ymmärtää, että maidon nykykulutus olisi kestävällä tasolla. Se on ristiriitaista, kun lihankulutuksen vähentämisestä puhutaan selkeämmin.
- Maito nostetaan ikään kuin ensisijaisena vaihtoehtona, vaikka kasvipohjaiset tuotteet ovat yleensä sekä terveyden että ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja.
- Kasvipohjaisten tuotteiden etuna on usein rasvan laatu. Kovien rasvojen, kuten kookoksen, välttäminen voidaan mainita.
- 26 rivi 10-12 “Siihen liittyy sekä haitallisia, kuten märehtijöille tyypilliset metaanipäästöt, että hyödyllisiäkin piirteitä. Nautatalous esimerkiksi perustuu usein nurmiruokintaan, jolla on positiivisia vaikutuksia peltomaan kuntoon.”
- On harhaanjohtavaa sanoa, että nautatalous perustuu nurmiruokintaan, kun suurin osa rehusta on muuta kuin nurmea, kuten s. 9 rivit 39-40 todetaan.
- On myös epätasapainoista tuoda esiin nurmiruokinnan hyötyjä kertomatta, että nurmea voidaan käyttää muihinkin tarkoituksiin, kuten solumaatalouteen.
- 31 rivit 21-22 “Monipuolisesti koostetun, täydennettyjä elintarvikkeita sisältävän ja ravintolisillä täydennetty vegaaniruokavalion ravintosisältö on mahdollista saada vastaamaan keskimääräistä ravinnontarvetta.”
- Virkkeestä jää vaikutelma, että vegaaniruokavalio ei lähtökohtaisesti olisi kovin suotavaa tai hyväksi, mutta se on mahdollista toteuttaa myös terveellisesti. Toivoisimme tässä huomioitavan vegaaniruokavalion todetut terveyshyödyt muun muassa verisuonitautien riskin pienenemisen näkökulmasta.
- Vegaanisesti syöminen on kasvipohjaisesti syömistä, mitä yleisesti suosituksissa korostetaan, mutta tässä kohdassa suosituksia vegaaniruokavalio tuodaan melko negatiivisesti esiin.
- 31 rivit 25 “Täydennetyt kasvijuomat ovat D-vitamiinin, riboflaviinin ja kalsiumin tärkeä lähde”
- Tästä jää vaikutelma, että vain kasvipohjaisia tuotteita tarvitsee täydentää aineilla, joita eläinperäisissä tuotteissa olisi luonnostaan. Tämä ei päde D-vitamiinin osalta. Voisi tuoda esiin, että myös maidot ja maitotuotteet ovat D-vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita.
- 38 rivit 13-16 “Nosto 1: Ruokalistasuunnittelussa huomioitavaa:
Vähennetään: Punaisen lihan, lihajalosteiden sekä siipikarjanlihan käyttöä
Lisätään: Palkokasvien, täysjyväviljan, vihannesten sekä juuresten, siementen ja pähkinöiden käyttöä”
- Tämä on erittäin hyvä suositus, jolla voidaan vaikuttaa joukkoruokailuihin. Sitä kautta saadaan ruokavaliomuutosta ja ruokaan liittyvien asenteiden muutosta kohti kasvipohjaisempaa syömistä.
- 39 rivit 22-24 “Huoltovarmuuden kannalta on myös eduksi lisätä tällä hetkellä vähän käytettyjen, mutta Suomessa menestyvien, raaka-aineiden kuten härkäpavun, sekä vähemmän arvostettujen kotimaisten kestävien kalalajien käyttöä.”
- Tässä kohtaa tulee tuoda esiin laajemmin, että kasviproteiinien ja kasvipohjaisen ruoan lisääminen on hyödyllistä (ei pelkästään härkäpapua esimerkkikinä).
- On tärkeää huomioida, että rehuntuotantoon verrattuna esimerkiksi kasviproteiinien tuotanto on tehokkaampaa maankäyttöä, koska proteiinisato hehtaaria kohden on moninkertainen rehun tuotannon myötä syntyvään lihantuotantoon verrattuna.
Pro Vegen hallituksen puolesta,
Niklas Kaskeala
Puheenjohtaja, Pro Vege ry